Herukat ovat aromikkaita ja ravintorikkaita marjoja, ja jokainen voi löytää niistä omaan makuun sopivan. Mustaherukka on voimakas, mehevä ja hapokas, mutta makea marja. Punaherukka miedomman makuinen, mutta hapan. Valko- ja viherherukka ovat makeampia. Valkoherukka ja viherherukka ovat muotoutuneet jalostuksen myötä siten, että valkoherukka on punaherukan muunnos ja viherherukka mustaherukan muunnos. Molemmista puuttuu edeltäjänsä väriaine, jonka vuoksi marjan väri on vaalea.
Ravintoarvoltaan herukat ovat hyvä täydennys päivittäiseen ruokavalioon. Ne sisältävät C-vitamiinia, mustaherukka jopa 128 mg / 100 g. Lisäksi herukoissa on mm. E- ja K vitamiinia, kaliumia ja kuituja. Myös terveydelle hyödyllisiä flavonoideja on herukoissa, erityisesti mustaherukassa. Herukoiden sisällyttäminen aterioihin on helppoa. Herukat sopivat aamupalalle puuron tai jogurtin sekaan, lounaalla liharuokien kylkeen soseutettuna tai hillona, välipalalla smoothieen ja mehuun, iltapalalla vaikka naposteltavaksi sellaisenaan muun aterian jälkiruokana tai marjarahkan joukossa.
Sekä mustaherukkaa että pohjanpunaherukkaa tavataan luonnonvaraisena Suomessa lehdoissa, puronvarsilla ja rannoilla. Luonnonvaraista mustaherukkaa tavataan myös muualla Skandinaviassa, Euroopassa, Brittein Saarilla ja Aasiassa ja luonnonvaraista punaherukkaa tavataan mm. Skandinaviassa. Mustaherukan viljelyn arvellaan alkaneen noin 200–300 vuotta sitten Skandinaviassa, mutta sitä on viljelty jo noin sata vuotta aikaisemmin manner Euroopassa ja Brittein saarilla. Punaherukan viljely on alkanut 1500-luvulla Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa 1600-luvun alkupuolella.
Jalostuksen myötä on löydetty Suomen olosuhteissa menestyviä, satovarmoja lajikkeita. Jalostuksen päämääränä on ollut lisäksi satoisuus, kasvinterveys ja mustaherukan kohdalla pystykasvuisuus. Mustaherukan viljelyvarmat lajikkeet ovat löytyneet paikallislajikkeita jalostamalla ja Pohjolassa ja Keski-Euroopassa paljon viljeltyä Öjebytä pidetään edelleen hyvänä, viljelyvarmana lajikkeena. Punainen Hollantilainen ja Valkoinen Hollantilainen ovat puna- ja valkoherukan viljelyvarmat lajikkeet. Punaisen Hollantilaisen kehityshistoria ulottuu aivan punaherukan viljelyn alkumetreille.
Herukka on monivuotinen pensas, jonka korkeus on metristä puoleentoista ja leveys kaksi metriä. Versot ovat puumaisia. Kasvutavaltaan punaherukat ovat pystympiä, mustaherukka lamoavampi, joskin mustaherukkalajikkeissakin on melko pystykasvuisia lajikkeita. Hyvä tuntomerkki musta- ja punaherukan erottamisessa toisistaan on mustaherukan voimakas tuoksu, jota punaherukalla ei ole. Pari viikkoa kestävä kukinta ajoittuu toukokuusta kesäkuun alkuun riippuen maantieteellisestä sijainnista. Etelä-Suomessa kukinta voi alkaa jo toukokuun alussa. Satoa saadaan aikaisintaan heinäkuun lopussa, mutta pääsadon alkaminen on usein elokuussa.
Herukkaa viljeltiin Suomessa vuonna 2021 yhteensä 1968 ha, josta 1764 ha musta- ja viherherukkaa, 161 ha punaherukkaa ja 45 ha valkoherukkaa. Herukkaa tuotetaan teolliseen käyttöön, mutta myös kuluttajille tuore- ja pakastemarjoiksi. Suomalaisessa viinituotannossa herukat ovat keskeinen raaka-aine.
Katsaus Kasvistieto Oy:n hintatietoihin
Kasvistieto Oy:n hintaseurannan perusteella herukoiden vuosikeskihinta on kehittynyt maltillisesti. Kauden aikana hintatasossa on pientä vaihtelua satokauden etenemisen mukaan. Kasvuolosuhteilla on merkitystä sato- ja hintatasoon.
Liittymällä Kasvistieto Oy:n jäseneksi saat ajankohtaista markkinatietoa eri kasviksista. Jäsenenä pääset tarkastelemaan kattavasti edellisen vuoden hintatietoja, sekä myös historiatietoja yli kymmenen vuoden takaa. Hintatietoja on saatavilla kattavasti kuukausitasolla, joillekin tuotteille jopa viikkotasolla. Lue lisää Kasvistiedosta ja täytä jäsenhakemus täältä.
